Myös aikuisopiskelijan kannattaa ehdottomasti käyttää muutama hetki omien oppimistottumusten pohtimiseen. On tärkeää tiedostaa millä tavalla juuri sinä opit parhaiten. Joku oppii parhaiten kuuntelemalla, joku lukemalla ja joku toinen taas tekemällä. Kun tiedostat itsellesi parhaat oppimistavat, voit käyttää tätä tietoa oman oppimisesi tehostamiseen.

Tunne oma oppimistyylisi

On erityisen hyödyllistä tiedostaa itselle tehokkaimmat oppimistyylit ja miettiä, opitko parhaiten kuuntelemalla, lukemalla vai kenties itse tekemällä. Tiedostaessasi itsellesi parhaat oppimistavat, voit valita opiskelutapasi siten, että opit mahdollisimman tehokkaalla ja mielekkäällä tavalla.

Joidenkin kohdalla esimerkiksi aiheeseen liittyvien mielenkiintoisten dokumenttiohjelmien katseleminen saattaa auttaa ymmärtämään käsiteltävää aihetta. Kuuntelemalla ja katsomalla asiat voivat jäädä helpommin mieleen.

Joku toinen taas tekee erityisen mielellään aiheeseen liittyviä muistiinpanoja ja oppii kirjoittamalla sekä lukemalla erityisen hyvin. Aiheesta tehdyt tiivistelmät, muistiinpanot sekä tekstiin tehdyt merkinnät voivat auttaa muistamaan aiheen pääkohdat.

On myös oppijoita, jotka oppivat itse tekemällä. Tällöin esimerkiksi kemiallisten reaktioiden ymmärtäminen onnistuu yleensä kaikista parhaiten, kun näitä reaktioita kokeilee ihan itse ja näkee konkreettisella tavalla, mitä näissä tapahtuu.

Tunnista aikasyöpöt

Aikuisopiskelijan saattaa olla vaikeaa löytää opinnoilleen riittävästi aikaa. Hänellä saattaa olla opintojen lisäksi vastuullaan myös työ ja perhe. Mielenkiintoinen harrastuskin voi viedä runsaasti aikaa. Mistä sitten opinnoille löytyisi lisää aikaa? Vuorokauteen kun ei voi tunteja lisätä. Yllättävän moni hukkaa aikaansa erilaisiin aikasyöppöihin, joita voi olla vaikea tunnistaa. Esimerkiksi televisiota saattaa tulla helposti tuijotettua useampi tunti päivässä, vaikka tämä television katseluun käytetty aika saattaakin tuntua katselijasta itsestään kovin lyhyeltä. Televisiosta tuleekin helposti aikasyöppö. Sama koskee netin selailua.

Jos tunnistat arjessasi jonkin aikasyöpön, kannattaa pyrkiä siitä eroon. Jos katsot huomattavan paljon televisiota tai surffaat liiankin paljon netissä, yritä vähentää näitä toimia ja käytä jäljelle jäävä aika opiskeluun. Yöunista ei yleensä kannata nipistää, koska väsyneenä toimintakykysi heikkenee ja saatat saada jopa vähemmän aikaan, vaikka käytettävissä oleva aika pitenisikin. Unta ei koskaan pitäisikään pitää aikasyöppönä. Myös opiskelijan on erittäin tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestaan, muutoin jo pelkästään väsymys saattaa aiheuttaa opintojen laahaamisen jäljessä.